Mitä kaikkea kansiareenan "takaa"
löytyykään? Nopeasti etsien Kansiareenan takaa löytyy seuraava yritysrypäs.
Kaikilla, pl. Tampere, on osoite SRV:n osoite.
KOY Tampereen Monitoimiareena (vuokraus+hallinta)
Tampereen kaupunki 40%
Tampereen monitoimiareena Ky (vuokraus+hallinta)
60%
Tampereen monitoimiareena GP Oy, op.
2500 € (rahoitus).
Vastuunalainen yhtiömies.
LähiTapiola
Tampereen Tornit Ky
SRV Tampereen Areena ja Tornit Ky
OP - Henkivakuutus Oy
OP Vakuutus Oy
Op Eläkekassa
Op Eläkesäätiö
KOY Tampereen Areenahotelli (vuokraus+hallinta)
Tampereen Areenahotelli Ky (vuokraus+hallinta)
Tampereen Areenahotelli GP Oy (rahoitus)
KOY Kansi ja Areena Pysäköinti (vuokraus+hallinta)
Hyvin hajautettu. sanoisin, jos tulee
taloudellisia ongelmia, niin Tampereelle jää käteen "mustapekka" ja maksajan
rooli.
***********************
Tärkeitä asioita - katto ja hotelli
Kannen ja areenan harjoitushalli
(AL 6.9.2018)
saa
viherkaton.
Sinne on ajateltu maksaruohokattoa. Tämä on hyvin merkittävä tieto!
Areenan päälle tuleva viisikerroksinen
hotelli kiertää areenan ulkokehää spiraalina Ratapihankadun puolella.
Korkeimmillaan hotellin ulkoseinä nousee noin 50 metriin kadun tasosta.
Areena jää ikään kuin hotellin muodostaman puoliympyrän syliin.
Lapland Hotelsin hotelliin on tulossa 285
huonetta ja vajaan 1 000 neliömetrin ravintola. Hotelliin tulee noin 15
areenahuonetta, joista on suora näkyvyys areenalle.
Alueen viisi, jopa 29 kerroksen korkuista
asuintaloa ovat Tampereen uudet, kauas näkyvät maamerkit.
Rakennustyöt ovat nyt edenneet siihen
vaiheeseen, että rata-alueella tehdään kannen pilareita ja kansirakenteita.
Pohjan paalutustyöt ovat loppusuoralla. Jo ensi keväänä päästään rakentamaan
eteläkannen päälle. Ensimmäinen vaihe – eteläinen kansi, areena ja kaksi
ensimmäistä tornitaloa – valmistuu näillä näkymin vuonna 2021.
KOY Tampereen Monitoimiareena on
käyttänyt tänä vuonna 31.7.2018 mennessä 4 milj. euroa rakentamiseen.
***********************
Kotimainen nimi ei kelpaa
YLE 21.6.2018. Rautatien päälle
rakennettavalle uudelle kaupunginosalle pohditaan nimeä. SRV lähetti
pienelle porukalle kyselyn Tampereen uuden areenan alueen nimestä. Tuleeko
Tampereen kannen ja areenan alueen nimeksi Centre, Expe, Atmos tai Premi?
Rakennusyhtiön mukaan nimen pitää sopia myös ulkomaalaisten suuhun. Kysely
on suunnattu pienelle, valikoidulle piirille.
Etsinnässä kansainvälinen nimi, just
niin. Kotimainen nimi, Tampereen kielisestä puhumattakaan, ei kelpaa. Kyllä
sitä ollaan niin vieraskoreita, että...!
***********************
Kansi ja areena -hanke 2017 tilinpäätöksessä
Tampereen kaupunginvaltuusto käsittelee
ma 18.6.2018 kaupungin vuoden 2017 tilinpäätöstä. Jostain syystä
kansiareenaan tietoja tilinpäätöksessä on yllättävän niukasti. Löytyy
rakentamiseen ja kustannuksiin liittyvät seuraavat maininnat;
-
Aineettomiin hyödykkeisiin sisältyy 0,4 milj. euroa Keskusta-ohjelman
Kansi- ja Areena -hankkeeseen ja ratamuutoksiin liittyviä muita
pitkävaikutteisia menoja.
- Kansi- ja Areena -hankkeen
käynnistymisen ajankohta ja ennakoiviin töihin sidottujen maksupostien
kohdistuminen ei ollut tarkasti tiedossa ennen rakentamispäätöksen tekemistä
tammikuussa 2018 minkä vuoksi kyseiset investoinnit alittuivat. Tämä kirjaus
on tilinpäätöskirjassa kaksi kertaa.
- Merkittävimpänä toiminnan painopisteenä
vuonna 2017 oli Kansi ja Areena -hankkeen hankekehitys tavoitteena hankkeen
käynnistyminen. Tavoite saavutettiin ja hanke käynnistyi vuodenvaihteessa
2018.
- … ja Kansi ja Areena -hankkeen
toteutus käynnistyi lokakuussa 2017.
- Asemanseudun kehittäminen sai kunnolla
vauhtia ja uskottavuutta kun Kansi ja areenahanke eteni toteutukseen. Kansi
ja areena -hankkeen osakassopimukset allekirjoitettiin 3.10.2017 ja työt
käynnistyivät
- Kansi- ja Areena -hankkeen
käynnistymisen ajankohta ja ennakoiviin töihin sidottujen maksupostien
kohdistuminen ei ollut tarkasti tiedossa ennen rakentamispäätöksen tekemistä
tammikuussa 2018, minkä vuoksi vuodelle 2017 suunniteltua määrärahaa jäi käyttämättä yhteensä 4,0 milj.
euroa.
Nyt tuleekin heti kysymys, että kuinka
paljon vuonna 2017 käytettiin kansiareenan rakentamisen, kun rahaa meni 4
milj. euroa vähemmän? Vastaus pitää hakea pitkän kaavan mukaan, tutkimalla
vuoden 2017 talousarviota. Talousarvioon on kirjattu näin;
"Kansi ja Areena -hankkeessa varaudutaan
toteuttamaan vuoden 2017 aikana toteutussopimuksen mukaisesti hankkeen
vaatimia ratamuutoksia, aloitetaan Kannen sekä hankkeeseen liittyvän infran
rakentaminen. Vuonna 2017 varataan Kannen rakentamiseen 5,5 milj. euroa
ja infran rakentamiseen 2,05 milj. euroa."
Ts, määrärahavaraus oli yhteensä
5,5+2,05=7,55 milj. euroa, josta jäi käyttämättä 4 milj. euroa,
niin vuonna 2017 käytettiin tästä rahasta kansiareenaan 3,55 milj. euroa.
Kokonaismenot kansiareenaan olivat
vuonna 2017 3,55 + aineettomia hyödykkeitä (yllä) 0,4 milj. euroa, yhteensä
3,95 milj. euroa.
Investointien yhteydessä on paljon
puhuttu käyttö- ja investointimenoista. Kumpaan ryhmään em. menot nyt
kuuluvat, kun tilinpäätöskirjassa on niin vaatimattomat maininnat?.
Veikkaan, että menot ovat upotettu käyttömenoihin. Tällä saadaan
kansiareenan kustannuksia n. 4 milj. euroa pienemmäksi.
********************
Yötöitä ja reittien muutoksia
Tampereen Kansi ja areena -työmaalla työt
(AL 16.6.2018)
jatkuvat juhannusviikollakin. Ratapihankadun kohdalla jatketaan
porapaalutuksia ja tehdään vesihuollon liittymiä, Ratapihankadun
eteläpäädyssä tehdään pilareiden muottitöitä ja betonointia. Sorinparkin
parkkihallin kohdalla kaivuut ja porapaalutus jatkuvat.
Töitä tehdään arkisin pääsääntöisesti
kello 7–20, kertoo rakennuttaja SRV. Juhannusaattona työmaa pääsääntöisesti
hiljenee. Mutta kun muu työmaa hiljenee, rata-, sähkörata-, vahvavirta- ja
turvalaitepuolella paiskitaan myös öisin alus- ja päällysrakennustöitä.
Vaihdekujan ja raiteen tukemiseen liittyviä töitä tehdään juhannuksena
yövuorossa perjantain ja sunnuntain välisinä öinä.
Positiivista, että työt jatkuvat
pyhinäkin.
********************
Kansi ja areena -työmaa hidastaa junaliikennettä suunniteltua pidempään
Radan päälle rakentaminen tuo omat
ongelmansa. Junien pitäisi kulkea aikatauluissa, mutta Tampereen ja
Helsingin välinen junaliikenne (AL 11.6.2018) hidastelee suunniteltua
pidempään Tampereella tehtävien Kansi ja areena -hankkeen rakennustöiden
takia.
Hidastusten oli määrä päättyä
juhannukseen (2018) mennessä, mutta näillä näkymin rakennustyöt voivat
hidastaa pääradan liikennettä 13. heinäkuuta 2018 saakka, tiedottaa VR.
SRV:n hankekehitysjohtajan mukaan Kansi
ja areena -hankkeen työt etenevät pääosin suunnitelmien mukaisessa
aikataulussa, mutta muutamia hidastuksia voi tulla. Raidetyöt etenevät
jopa hieman etuajassa! No, eipä tuo tieto paljoa lohduta junan käyttäjää,
jolle tarkka aikataulu on tärkeä.
********************
Kansi- ja Areena -hanke kaupungin 2017 tilinpäätöksen mukaan
Tilinpäätöskirjasta on luettavissa, että
"hankkeen käynnistymisen ajankohta ja ennakoiviin töihin sidottujen
maksupostien kohdistuminen ei ollut tarkasti tiedossa ennen
rakentamispäätöksen tekemistä tammikuussa 2018 minkä vuoksi kyseiset
investoinnit alittuivat." Tämä kirjaus löytyy useammastakin kohtaa.
Sitten tämä; "Kansi ja areena -hankkeen
osakassopimukset allekirjoitettiin 3.10.2017 ja työt käynnistyivät.
Eduskunta hyväksyi monitoimiareenan valtionavustuksen marraskuussa 2017.
Toteutussopimuksen mukainen rakentamispäätös tehtiin vuodenvaihteessa ja
hankkeen toteutuminen varmistui lopullisesti.
Herättää kysymyksiä. Vuonna 2017
hankkeeseen on käytetty varoja koska ne alittuivat, mutta kuinka
paljon, sitä ei ole Tampereen tilinpäätöksessä kerrottu. Mistähän syystä?
********************
Kansiareena
- Kummolan sydänkäpy
AL 7.4.2018 kirjoittaa netissä pitkän jutun
Kalervo
Kummolasta ja kansiareenasta. Sama juttu julkaistiin
paperiversiona kahdella aukeamalla. Juttu sinällään on pelkkää ylistystä, kansiareena projekti on Kummolan
projekti. Kummola puhuu Kansi ja areena -työmaasta.
Se on jääkiekkovaikuttajan ja kaupunginvaltuutetun (kok.) sydänkäpynen,
pitkäaikainen haave, jota rakennetaan parhaillaan rautatieaseman
eteläpuolelle.
Kirjassa
"Kummolan kääntöpiiri" kerrotaan, että Kummolalla ja
kumppaneilla oli tarkoitus kyllästyttää Eurooppa monitoimihalleilla. Ovatko
suunnitelmat toteutuneet Euroopassa, siihen en ota kantaa. Puhutaan
Tampereen monitoimiareenasta.
Rautatien päälle tehdään kansi, jonka
päälle areena nousee, ja siitä tulee sekä Ilveksen että Tapparan kotipesä.
Areenan yläkerrokseen tulee hotelli, ja osasta huoneista näkee suoraan
areenalle.
keskusareenaa -monitoimiareenaa on suunniteltu jo kymmeniä vuosia.
Kalervo Kummolan mukaan jo MM-kisoissa
vuonna 1997 puhuttiin siitä, että Tampereelle pitäisi saada kunnollinen
areena. Ensin paikaksi suunniteltiin Ratinaa,
sitten eteläistä kaupunginosa Sarankulmaa. Kummastakaan ei syntynyt
yksimielisyyttä. Kun Kummola johti Tampere-taloa vuonna 2007, syntyi ajatus,
että halli voisi olla Sorsapuistossa ja siitä kulkisi katettu käytävä
Tampere-taloon. Näin Tampere-talo olisi saanut kumppanin.
Eläkkeellä oleva arkkitehti Erkki Karvala
ja kaavoitusjohtaja Jyrki Laiho ehdottivat rautatieaseman läheisyyttä. Jyrki
laihon nimi on noussut myöhemmin esille monissa yhteyksissä, mm.
Kotilinnasäätiö -casessa.
Ideaan tarttui silloin NCC Property
Development, jonka suunnitelmissa areena löysi nykyiselle paikalleen. NCC
palkkasi suunnittelijaksi yhdysvaltalaisen huippuarkkitehti Daniel
Libeskindin. kaikkien yllätykseksi NCC luopui kuitenkin hankkeesta 2014,
kannattamattomana, ei tietoa?. Jatkajaksi tuli SRV Oy.
Tuolloin rahoituksesta ei ollut tietoa,
ja mukaan pyydettiin Rikard Bjurströmiä, joka edusti Suomessa Chaim ”Poju”
Zabludowicziä, joka tunnetaan rikkaana suomenjuutalaisena. Bjurström lähti
vetämään areenaa, ja silloinen pormestari Timo P. Nieminen (kok.) asetti
työryhmän viemään asiaa eteenpäin. Tätä varten perustettiin oma yhtiösäkin.
Valmistelu aloitettiin vuonna 2009.
Keväällä 2010 valtuusto päätti, että kaupunki lähtee mukaan hankkeeseen.
Tuolloin 67 valtuutetusta vain kolme vastusti hanketta. Sittemmin valtuusto
päätti 16.5.2016 salaisessa kokouksessa hankkeen toteuttamisesta. Nyt päätös
tuli äänin 60-7.
Kansi ja areena numeroiden mukaan
Kansi ja areena
- Ensimmäinen vaihe – eteläinen kansi,
areena ja kaksi tornitaloa – valmistuu vuosina 2021–2022. Koko kokonaisuus
valmistuu vuonna 2024.
Uusi kaupunginosa
- 120 000 neliömetriä rakennettavaa alaa.
- Sataan metriin kohoavia tornitaloja,
joihin tulee tuhat uutta asuntoa.
Areena
- Monitoimiareena 50 000 m2, joka vetää
jääkiekkotapahtumiin 13 000 ihmistä, konsertteihin jopa 15 000.
- Areenalle tulee 50 vuokrattavaa aitiota.
- 18 ravintolaa.
-
Kaupunkikasino.
- 285 hotellihuonetta.
- Kävijöitä arvioiden mukaan miljoona vuodessa.
-
Vuosittain 20 konserttia tai kulttuuritapahtumaa.
Hinta
- Tampereen kaupunki sijoittaa hankkeeseen
60 miljoonaa euroa. Siitä 26 milj. euroa sijoitetaan monitoimiareenan
kiinteistöyhtiöön muiden sijoittajien ja rahoittajien kanssa tasaveroisin
ehdoin. Tampereen vuoden 2018 talousarviossa on varattu perustettavaan
yhtiöön 4 milj. euroa.
- KOY Tampereen monitoimiareena on yhtiö jossa Tampere on vähemmistöosakkaana.
Tampereen Monitoimiareena Ky on sijoittajien muodostama yhtiö.
- Tampere maksaa 22,7 milj. areenan tontin saattamisesta
rakennuskelpoiseksi ja 11,3 milj. kansien infrastruktuurista. Kaupungin
osuus kansien rakentamisesta on siten yhteensä 34 miljoonaa.
Huom. lain mukaan kunnan tehtävänä
ei ole yritystoiminnan pyörittäminen. Yksi valituksen peruste oli Tampereen
osallistuminen riskibisnekseen.
- Verotuloja 13 miljoonaa euroa.
- Kansi ja areena maksaa yhteensä 550 miljoonaa euroa. Ensimmäinen vaihe
maksaa 340 miljoonaa euroa.
Kansiareenapäätöksestä valitettiin aina Korkeinta
hallinto-oikeutta myöten. Valituksissa tuotiin esille kaupungin rooli
osallistumisella osakkaana riskisijoitukseen, valmistelun aikaiset
esteellisyydet, tarjouksen jättäneiden ohjeistaminen, jne...
Hämeenlinna hallinto-oikeus ja Korkein
hallinto-oikeus jättivät valitukset tutkimatta, koska
"kaupunginvaltuuston päätöksen on siten katsottava kokonaisuudessaan
koskevan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaa asiaa, johon ei julkisista
hankinnoista annetun lain 102 §:n mukaan saa hakea muutosta kuntalain
nojalla. Valitukset on tämän vuoksi jätettävä tutkimatta." Että näin,
kaupunginvaltuuston päätös on lainvoimainen, mutta se ei poista sitä
tosiseikkaa, etteikö valmistelussa ja päätöksen teossa olisi voitu rikko
lakia, asiaahan ei ole tutkittu.
********************
Kansiareenalle pystyssä jo 10 pilaria!
Väliaikatietona AL 5.4.2018
pohdiskelee, miten Tampereelle rakennettava
valtava kansi voi kestää,
kun yksi pylväs joutuu kannattelemaan jopa miljoonaa kiloa? Pelkkä
areena painaa 100 000 tonnia.
Kansi- ja areena -hankkeen
rakennustyöt ovat alkaneet, ja ensimmäiset kymmenen kantta kannattelevaa
pilaria saatiin pystyyn pääsiäistä edeltävällä viikolla. Lisää nousee
koko ajan.
Kansi on laajuudeltaan kaksi
hehtaaria, ja pelkästään se on laittanut insinöörit hikoilemaan.
–Tämä on valtava hanke, jos
ajattelee ihan vain pelkkää pinta-alaa. Sen lisäksi rakennuspaikka on
äärimmäisen vaikea, koska tässä on rata ja vilkas ratapiha alla, sanoo
hankkeen pääsuunnittelija ja Rambollin johtava asiantuntija
Ilkka Vilonen. Kantta on suunniteltu niin
kuin se olisi silta, vaikka muoto ei ole perinteisen pitkulainen.
*******************
Ongelmia kansiareenan sopimisessa tontilleen
YLA käsitteli 6.3.2018 kokouksessaan
kansiareenan poikkeamishakemusta vahvistettuun kaavaan.
Areena ei sovi
tontilleen, vaan pitää saada katualuetta käyttöön! Voi pyhä jysäys,
millaiset suunnittelijat siellä ovat kun rakennusta eivät voi sovittaa
olemassa olevaan tilaan?
Kysymys on kansiareenan kaavan
muuttamisesta. Perusteena oli, kun
hissit ja portaikko piti saada
sijoitettua katualueelle. Tilantarve n. 27-40 m2. Käytiin tiukkaa
keskustelua. Taisi mennä niin, että minä pääasiassa kyselin ja Mikko
Nurminen vastaili. Heitin ilmaan kysymyksen, että montako
poikkeamishakemusta kaavaan voi tehdä, kun sille on myönnetty
poikkeamislupa edellisen kerran 20.12.2016.
Annettiin mennä läpi sellaisenaan,
todeten, että muutos on pieni, mitätön, koko hankkeen laajuuteen nähden
ja Nurminen vielä vakuutti, että muutoksen seurauksena Tampere saa
automaattisesti muutoksesta aiheutuvan korvauksen.
*******************
Tampereen
Mansehattan
Tampereen tulevaisuuden
asemanseutu näyttää kauempaa (AL 20.1.2018) keskustasta katsottuna
oikealta suurkaupungin siluetilta.
Kokonaisuuden muodostavat kansi- ja areena, uusi asemakeskus sekä asuntojen
ja liiketilojen kerrostalorypäs Ratapihakadun pohjoispäässä
Nykyisen aseman korvaava asemakeskus yhdistää juna- ja bussiliikenteen.
Kaupunki odottaa, että vuonna 2040 sen läpi kulkee vuodessa 4 800 000
matkustajaa. Kaavaan liitetyn
logistiikkaraportin mukaan ruuhka-aikana asemakeskusta voi käyttää jopa
yli 12 000 ihmistä tunnissa. Mihin
unohtui ratikka? Linja menee aseman vierestä.
Kysymys
heti, missä tunnissa? Puuta heinää,
jos oletetaan, että klo 08 ja 17 välillä joka tunnissa liikkuu 12000
ihmistä. Kokonaismäärä tuona aikana olisi 108000 henkilöä! Uskokoon
ken tahtoo.
Asemakeskuksen läheisyyteen suunnitellaan myös parkkipaikkoja ainakin 1 000
autolle. Suunnittelussaan kaupunki aikoo ottaa huomioon myös polkupyörät.
Tietysti, entä potkukelkat? Taas
unohtui Tampereen maantieteellinen sijainti ja vuoden ajat.
Kuviin
valkoisella havainnollistettu kansi- ja areena hanke sisältää
tornikerrostaloja, uuden jääkiekkoareenan, kasinon ja hotellin.
Kannen
ja areenan pinta-alaksi on suunnitelmissa merkitty 120 000 neliömetriä.
Rakennuttaja SRV arvioi, että tapahtumakeskus voisi kerätä vuodessa jopa miljoona kävijää. Minä vuonna,
utopistisia toiveita. Suunnitelmien mukaan kokonaisuus valmistuu
vuonna 2022.
Kannen
ja asemakeskuksen tornit saavat riviinsä jatkoa Ratapihankadun pohjoispäähän
suunnitellusta kerrostaloista, joihin tulee liiketiloja ja asuntoja.
*******************
Kansi ja areena -hanke pääsee vauhtiin
Kansi ja areena -hankkeen
toteutuminen
on varmistunut. (AL 12.1.2018) Monitoimiareenalle myönnetty
18 milj. euron valtiontuki
sekä muut ennakkoehdot ovat nyt lopullisesti täyttyneet.
Uuden
kaupunginosan on tarkoitus valmistua kokonaisuudessaan vuonna 2024. Hankkeen
kokonaisarvo on 550 miljoonaa euroa.
Monitoimiareenan omistajaksi tuleva kiinteistö- ja rakennusalan konserni
SRV, hankkeen sijoittajakumppanit ja Tampereen kaupungin omistama yhteisyritys
allekirjoittivat 12.1.2018 rahoitussopimuksen areenanrahoittajien Nordean,
OP Tampereen, Handelsbankenin ja LähiTapiolan kanssa.
Tampereen osuus osakkuuksineen ja takauksineen ja kannen kustannuksineen on
yli 60 milj.euroa.
Lokakuussa 2017 SRV ja hankkeen sijoittajakumppanit LähiTapiola-ryhmä ja OP
Ryhmän vakuutus- ja eläkeyhteisöt allekirjoittivat hankkeen
yhteistyrityssopimuksen. Samassa yhteydessä SRV allekirjoitti
monitoimiareenan osakassopimuksen projektiyhtiön puolesta Tampereen
kaupungin kanssa.
–Kansi
ja Areena -hanke on ollut käynnissä monien mielessä ja puheissa jo pitkään,
ja nyt saimme vihdoin lopullisen varmistuksen hankkeen toteutumiselle. Hanke
tulee muuttamaan, ei vain suomalaista
elämys- ja viihdemaailmaa, mutta ennen kaikkea koko Tampereen keskustaa ja
sen palvelutarjontaa, SRV:n
varatoimitusjohtaja Timo Nieminen sanoo tiedotteessa. Jostain syystä, näen
tämän hartaana toiveena. "Toivossa on hyvä elää sano lapamato, mutta Toivo
ei tykännyt yhtään."
Mielenkiintoista seurata
rakentamiskustannuksia kaupungin kannalta. Ja sitten, miten talous pitää kun
areena otetaan käyttöön? Onko odotettavissa muutaman vuoden päästä, että
kaupunkia haetaan hattu kourassa apuun talousvaikeuksissa? Aika näyttää.
Näin Kannen ja areenan rakentaminen etenee
2018: Suunnitelmien mukaan kannen
rakenteet ja pilarit nousevat junaradan päälle.
2019: Areenan, hotellin, kasinon ja
kahden tornitalon rakennustyöt alkavat.
2020–2021: Monitoimiareena ja
ensimmäiset talot valmiina.
2022: Pohjoiskannen rakentamisen olisi
tarkoitus alkaa.
2023: Pohjoiskannen kolme asuintornia
alkavat nousta.
2024: Uusi kaupunginosa on valmis.
2018
Ei olennaisesti estä kilpailua?
Kilpailu- ja
kuluttajavirasto (KKV) on
hyväksynyt Tampereen Kansi ja Areena -hankkeen (AL 21.12.2017).
Virasto tutki, hyväksyykö se SRV Rakennus Oy:n, LähiTapiola-ryhmän ja
OP-ryhmän osallistumisen hankkeeseen.
KKV:n arvion
mukaan järjestely ei kilpailulain tarkoittamalla tavalla olennaisesti
estä kilpailua Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla.
Yrityskaupan osapuolilla on vain vähäisiä päällekkäisyyksiä Suomen
kiinteistösijoittamisen markkinoilla sekä rakentamisen markkinoilla.
KKV:n päätös on
tulkittavissa myös niin, että päällekkäisyydet jossain määrin vaikuttavat kilpailuun Suomen
markkinoilla.
Rakennustyöt ovat
käynnistyneet ja jatkuvat.
******************
Katkennut
kaapeli - junat myöhässä
Kansi ja areena
-työmaalla
katkennut kaapeli (AL 14.12.2017) sekä ratatyöt haittaavat junaliikennettä.
Nyt tätä herkkua on sitten tiedossa,
Tampereen junayhteyksiä Helsinkiin rutkasti myöhässä.
Lisäksi
myöhästymistä aiheutti Kansi ja areena -hankkeen rakennustyömaalla poikki
mennyt kaapeli. Vian takia myös junien lähtölaitureita jouduttiin
vaihtamaan.
Kannattaisi ehkä
selvittää ensin kaapeleiden kulku, ennen kuin aloittaa isommin.–Paalutamme
suojaseinää. Yhtä kaapelia ei ole merkitty, kun kaapeleiden sijainteja on
tutkittu. Nyt tämä kaapeli on mennyt poikki, kertoo projektipäällikkö Timo
Hirvasmaa. Katkenneen
kaapelin takia ykkösraiteen vaihde ei toimi.
******************
Valtiontalouden tarkastusvirasto tutkii valtiontuen myöntämisen
Valtiontalouden
tarkastusvirasto on ottanut tutkittavaksi monitoimihallille myönnetyn
valtiotuen. Ts. se selvittää onko Eduskunnalle esitetyt perusteet kunnossa
ja onko osallistuminen riskisijoitukseen asianmukaista.
Tarkastusvirasto ei, syystä tai toisesta, ottanut
kantaa mahdollisiin harhauttamisiin valtion apupyyntöä perusteltaessa.
******************
Eduskunta hyväksyi Tampereen Kannen ja areenan rahoituksen
Kansiareenan
rahoituspohja on varmistunut (AL 24.11.2017). Kaivattu 18 miljoonan euron valtionosuus
meni läpi perjantain 24.11.2017 eduskunnan täysistunnossa.
Eduskunta
myönsi lisätalousarviossa Tampereen monitoimiareenan rakentamisen
valtionrahoitukseen rahapelitoiminnan voittovaroista yhteensä 18
milj. euroa vuosille 2017–2019. Tämän vuoden osuus rahoituksesta on
7 milj. euroa.
Pormestari
Lylyn mukaan varasuunnitelmaa ei ole tehty. Lylyn mukaan
valtionosuudella on iso rooli, "..2018 milj. euroa. Sillä on iso
merkitys hankkeen onnistumisen kannalta. Tarvitaan julkista rahaa, että
tällainen hanke toteutuu."
Hankejohtaja
Tenhunen: "Hänen mukaansa eduskunnan siunaus oli tärkeä, koska se oli
ehtona hankkeen etenemiselle. Tämä oli viimeinen iso, ratkaiseva asia."
Tamperelaisten
ja muunkin Suomen kansalaisten pitää olla kiitollisia, koska kaikki
pääsevät mukaan kansiareenan kautta hotellibisnekseen.
******************
Uhkakuvia kannen rakentamiseen
AL (7.11.2017) nettiversio uutisoi mm. että Tampereen
areenan kannen
rakentava Kreate ei viime vuonna onnistunut kaikissa
hankkeissaan. 8.11.2017 paperiversiossa ei ollut juttua.
Kreate tekee parhaillaan näkyvää ja historiansa suurinta urakkaa
Tampereella, mutta riittävätkö yrityksen rahkeet siihen? Kreaten omistaa
holding-yhtiö, mutta taustalla on vahvaa tamperelaista osaamista.
Pääomasijoittaja pitää hyvin mahdollisena viedä Kreate pörssiin. Kreate Oy syntyi huhtikuussa 2015, kun Finn-Seula Oy, Insinööritoimisto Seppo
Rantala Oy ja Kesälahden Maansiirto Oy yhdistyivät. Yhteisötietojärjestelmän
mukaan, Ratinan kävelysillan rakentanut Insinööritoimisto Seppo Rantala
Oy jakaantui kahdeksi yhtiöksi jo vuoden loppukesällä 2014.
Viime vuoden
toimintakertomuksessa todetaan, että kannattavuutta rasittivat muutamaan
projektiin liittyvät haasteet. Näissä projekteissa havaittiin
kustannusylityksiä suhteessa asetettuihin taloudellisiin tavoitteisiin.
Näillä oli negatiivinen vaikutus koko yhtiön kannattavuuteen.
Ne liittyvät
yhteen merkittävään projektiin. Se ei ollut Pirkanmaalla, Rantala sanoo. Hän
ei yksilöi hanketta. Olitteko ahneita hankkimaan urakoita hinnalla millä
hyvänsä? –En allekirjoita tuota. Kyse oli ehkä hieman turhan isossa
hankkeessa tietyt virhearvioinnit. Opittiin, mitä kannattaa tehdä ja mitä
ei, Rantala sanoo.
Kreatea luotsaava Intera Partnersin osakas Janne Näränen ei kommentoi, mikä hanke petti. Hän
toteaa, että se ei liittynyt Kreaten ydinosaamiseen eli silta-, väylä- ja
erikoispohjarakentamiseen.
Toivotaan parasta
ja pelätään pahinta. Tampere on kuitenkin suurin yksittäinen maksaja, jos
asiat menevät pieleen.
******************
Kansiareenan työllisyys ja muutkin luvut uusiksi
On se vaan jännä juttu,
rakennustyöt
ovat alkamassa (AL 30.10.2017) niin silloin tuodaan julkisuuteen päivitetty
yhteiskuntataloudellisen vaikutusanalyysi. Tämä vahvistaa näkemystä, että
valtuuston salaisessa kokouksessa käytettävissä ollut vaikuttavuusarviointi
oli tilaustyö päätöksen läpimenon varmistamiseksi.
Deloitte Consulting Oy on päivittänyt
kuluvan syksyn aikana hankkeen yhteiskuntataloudellisen vaikutusanalyysin
vastaamaan viimeisiä suunnitelmia. Edellinen analyysi tehtiin syksyllä 2015.
Sen jälkeen suunnitelmat ovat muuttuneet ja tarkentuneet esimerkiksi siltä
osin, että kannelle rakennetaan enemmän asuntoja ja vähemmän toimistoja ja
toimitiloja kuin vielä 2015 suunniteltiin.
Päivitetyn tiedon mukaan rakentamisen
aikana vuosina 2017–2025 hanke luo kokonaisvaikutuksena laskennallisesti
Tampereelle keskimäärin 1169 työpaikkaa vuosittain. Vuonna 2015 arvio oli
1129 työpaikkaa. Koko Suomeen hanke luo vuosittain 1900 työpaikkaa, kun
aiempi arvio oli 1826. Tuon laskennallinen on käyttökelpoinen sana, näyttö
saadaan halutun mukaiseksi.
Valtion saamat verotulot
rakentamisaikana ovat 131 miljoonaa euroa eli 34 miljoonaa euroa suuremmat
kuin vuoden 2015 arvion mukaan, jolloin arvioitiin verotulojen olevan 97
miljoonaa euroa. Hankkeen laskennallinen verovaikutus Tampereelle on vuosina
2017–2025 päivitetyn arvion mukaan 54,4 miljoonaa euroa, kun arvio vuonna
2015 oli 52,9 miljoonaa euroa. Tähän on huomautettava, että kysymys on taas
toiveesta.
Valmis kansi työllistää aiemmin
arvioitua vähemmän. Kannen valmistumisen jälkeiset vuotuiset verovaikutukset
Tampereen kaupungille vuodesta 2026 eteenpäin ovat 9,5 miljoonaa euroa
vuodessa. Vuoden 2015 arvio 12,7 miljoonaa. Taas puhutaan arvioinnista.
Valmiin kannen arvioidaan nyt
työllistävän Huomattavasti vähemmän ihmisiä kuin vielä 2015 arvioitiin.
Potentiaalinen työllistämisvaikutus Tampereen alueella on noin 1536
työpaikkaa kun se edellisessä laskelmassa oli 2363. Ts. luku on pienentynyt
yli 800 työpaikalla siitä luvusta, johon perustuen on päätetty esimerkiksi
kaupungin osallistumisesta kannen rakentamiseen.
Hankejohtaja
Tero Tenhunen kertoo lehdessä, että
toimitilojen vähentäminen ja
asumisen lisääminen oli ratkaisevaa siinä, että hanke lähtee liikkeelle.
Tämä kuitenkin näkyy työpaikkamäärissä.
En ota kantaa siihen, että onko
aihetta tutkintapyyntöön. Rikoslain 36 luvun 1 pykälässä sanotaan; "joka,
hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä taikka
toista vahingoittaakseen, erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi
käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin ja siten
aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille, jonka eduista tällä
on ollut mahdollisuus määrätä, on tuomittava petoksesta..." Törkeäksi petos katsotaan silloin,
jossa tavoitellaan huomattavaa hyötyä.
******************
Huiputettiinko päättäjiä?
Kuntalehti 30.10.2017 kirjoittaa; "Uusi
arvio Tampereen Kansi-projektista: Lisää asuntoja, lisää hintaa, vähemmän
työpaikkoja.
Tuoreessa
analyysissa. Tampereen rautatieaseman eteläpuolelle rakennettavan
kansirakenteen lopulliset työllisyysvaikutukset ovat lähes kolmanneksen
pienemmät kuin alkuperäisessä arviossa.
Alun perin konsulttiyhtiö Deloitte
Consulting arvioi vuonna 2015, että valmis Kansi synnyttäisi noin 2363
työpaikkaa. Uuden arvion mukaan luku on noin 1536. Syynä on suunnitelmien
tarkentuminen: Kanteen ollaan rakentamassa aiottua enemmän asuntoja ja vähemmän
toimistoja.
Kaupunki myönsi vuonna 2016 hankkeelle
asemakaavapoikkeaman, jonka nojalla asuntojen määrää on voitu lisätä
suunnitelmaan. lautakunta myönsi poikkeamisen heti sen jälkeen, kun Hämeenlinnan
hallinto-oikeudesta tuli valitusten tutkimatta jättämispäätös.
Rakennusprojektin uudeksi hinnaksi on
arvioitu noin 630 miljoonaa euroa. Se on 145 miljoonaa enemmän kuin vuoden 2015
arviossa.
Niin, hyvä kysymys huiputettiinko
päättäjiä runsailla työpaikoilla, sijoittajien määrällä ja hinnalla?
********************
Tampereen Kannen
ja areenan koepaaluja porataan jo maahan
Kannen ja areenan (AL 25.10.2017) rakennustyöt ovat
jo alkaneet Tampereen ratapihalla Sorin sillan eteläpuolella. Yksi paalu
kantaa noin sadan tonnin kuorman
SRV on tilannut eteläisen
kansiurakan toteutuksen Kreate Oy:ltä. –Koepaalutuksen avulla selvitetään
maa- ja kallioperän ominaisuuksia Kannen ja areenan lopullista perustamista
varten, kertoo yksikönjohtaja Sami Rantala Kreatelta.
Mikä tämä Keate on? Kreate Oy on perustettu 1.4.2015.
Aputoiminiminä Jii-Pii Tiimi,
Insinööritoimisto Seppo Rantala,
Fin-Seula,
Kesälahden Maansiirto,
Infrak. PRH:n yritys- ja yhteisötietojärjestelmä kertoo, että
Insinööritoimisto Seppo Rantala Oy on rakentanut mm. Ratinan kävelysillan.
Varsinaiset rakennustyöt aloitetaan
sen jälkeen, kun eduskunta on hyväksynyt valtion kolmannen lisätalousarvion
ja samalla hankkeen 18 miljoonan euron valtionosuuden. Lisäksi Tampereen kaupungin ja
sijoittajaryhmän on vielä tehtävä investointipäätös, jolla hanke
käynnistetään monitoimiareenan osalta.
******************
Kansiareenan
-monitoimiareenan valtion osuuden perusteluista pudonnut pohja pois
Suomen Kuvalehti kirjoittaa 19.10.2017
mielenkiintoisen yhteenvedon
monitoimiareenan vaiheista. Eduskunnassa käydään ti 24.10.2017
lähetekeskustelu kolmannesta lisätalousarviosta. Hallituksen esityksessä
Tampereen keskustaan rakennettavalle monitoimiareenalle annettaisiin valtion
budjetista tukea 18 miljoonaa euroa.
Samalla valtiontukiesityksen keskeisiltä perusteluilta on pudonnut pohja
pois, koska päätöstä aikoinaan perusteltiin 3500 uudella työpaikalla.
Syksyllä 2016 työpaikat mahdollistavat toimisto- ym. tilat muuttuivat
asunnoiksi paremman tuoton vuoksi.
Tänään, 19.10.2017, julkaistiin valtion III
lisätalousarvio. Hinta on sitten noussut n. 104 milj. eurosta. Näkyy olevan
kirjaus "Tampereen monitoimiareena sisältää kilpa- ja harjoitusjäähallin
oheistiloineen ja sen kokonaiskustannusarvio on 112 milj. euroa ilman
arvonlisäveroa.
Monitoimiareenan omistajana on kiinteistöyhtiö, jota myös
Tampereen kaupunki rahoittaa." Avataan hieman hallin oheistoimitilat mm.
ravintolat, jotka kuuluvat asiaan, hotelli, kasino. Kas, valtio
osallistuu veronmaksajien rahoilla hotelli- ja kasinobisneksen tukemiseen.
Miksiköhän Tampereen osuutta tässä yhteydessä kainostellaan, että
rahoittajana? Tampere on kiinteistöosakeyhtiön vähemmistöosakas, joka on
kuitenkin mukana suurimmalla osuudella. Saamattomia voittoja perusteltiin
tasavertaisella asemalla, mutta tappioiden kattamisesta ei puhuttu mitään.
Mitähän mieltä on Valtion taloudentarkastusvirasto
valtion rahan käytöstä kaiken kaikkiaan?
******************
Valtio antaa kansiareenalle 18 milj. euroa
Valtioneuvosto on myöntänyt Tampereen
monitoimiareenan rakentamiseen yhteensä
18 miljoonaa euroa vuosina
2017–2019. Rahat tulevat rahapelitoiminnan voittovaroista.
Tämän vuoden osuus 7 miljoonaa euroa. Eduskunta päättää
lisätalousarviosta marraskuun alussa.
Rakennusyhtiö SRV ja Tampereen
kaupunki allekirjoittavat Tampereelle junaradan päälle rakennettavan
monitoimiareenan osakassopimuksen 3.10.2017. Lopullista
investointipäätöstä SRV EI tuolloin vielä tehnyt, sillä päätöksen ehtona
on valtionosuus, jota hallitus nyt esittää lisätalousarvioon.
Mielenkiintoisia juttuja valtion
avustuksen perusteluista kirjoitettiin 1½ vuotta sitten.
Ministeri Sanni Grahn-Laasonen (YLE 23.6.2016)
perusteli kiekkohallin
jättitukea höttöluvuilla – tilaustyö konsulteilta. Hallituksen talouspoliittinen
ministerivaliokunta päätti
toukokuun lopussa yllättäen moninkertaistaa Tampereelle suunnitellun
monitoimiareenan tuen ja perusteli ratkaisuaan yli 3 500 uudella
työpaikalla.
Tilannehan muuttui loppusyksystä
2016, kun SRV haki poikkeamislupaa muuttaa toimisto- ja liiketiloja
asunnoiksi. Muutos hyväksyttiin lautakunnassa. Menikö tämäkin asia ihan
oikein, kun valtuustolle ja ministerille esitettiin toista, mikä sitten
oli lopputulema. Tämäkin seikka jäi oikeusasteissa selvittämättä,
koska ne jättivät valitukset tutkimatta.
******************
Mitä tapahtuu Hakametsän hallille?
On se vaan merkillistä tuo suunnittelu
ja osallistuminen. Nyt lehti
aprikoi (AL 14.10.2017),
kenelle Hakametsä kuuluu? Eri lajien seurajohtajia
jääurheiluareenan kannalla, Tampereen valtuusto on ollut toista mieltä.
Olisi pitänyt aikanaan lukea suunnitelmat ja miettiä, mitä oikeasti on
tapahtumassa. Nyt taitaa olla turha pyristellä.
Tampereen kaupunginvaltuusto päätti jo
vuonna 2010 Suomen ensimmäisen jäähallin muuttamisesta jääareenasta
sisäpalloilujen ja urheilulajien pyhätöksi, kun Tampereelle valmistuu vuonna 2021
uusi monitoimiareena. Nyt eri lajeja edustavat seurajohtajat ovat
kuitenkin valmiita ampumaan jo lennosta alas ajatuksen Hakametsän hallin
alkuperäisen käyttötarpeen muuttamisesta. Useiden seurajohtajien mielestä
Hakametsän jäähallia parempaa paikkaa jääurheilulajien tarpeisiin ei
yksinkertaisesti ole, mutta Tampereen kaupungilla on tiukasti vastakkainen
näkemys.
Etulyöntiasema on ollut kansiareenan
ajajilla. Kaikki muu on ollut toissijaista. Reagointi Hakametsän hallin
kohtaloon on jäänyt kansan syviä rivejä eli Suomen urheiluun mitoitettuna
muuta kuin ammattilaisurheilua edustaville seurajohtajille.
Valtuuston päätös vuodelta 2010 ei ole
muuttunut. Sen mukaan monitoimiareenan valmistuttua Hakametsän jäähalli
(Haka 1) poistetaan jäähallikäytöstä, ja se muutetaan
sisäurheilukeskukseksi. Hakametsän hallin sisäurheilukäytöstä on erilaisia
mielikuvia. Esimerkiksi Hakametsään ehdotettu välipohja, jossa toisen tilan
yllä on katto korkeampi kuin toisessa.
Hyvällä suunnittelulla Hakametsän
alueesta tulee kansallisesti merkittävä urheilupalveluiden keskittymä, jolla
on paljon vetovoimaa. Yksi tärkeä tekijä on raitiovaunulinja, sanoo
hankejohtaja Tenhunen.
******************
Kansi ja Areena -hankkeen ensimmäiset
sopimukset julki
AL 3.10.2017.
Sopimukset Kansi- ja Areena
-hankkeesta allekirjoitettiin 3.10.2017.
Ensimmäiset operaattori- ja yhteistyösopimukset on
allekirjoitettu. SM-liigajoukkueet Tappara ja
Ilves pelaavat tulevaisuudessa kotiottelunsa uudella areenalla. Hotellin
operoinnista vastaa Lapland Hotels. Ravintolapalveluista vastaa
Restamax.
Monitoimiareenan osakassopimuksen allekirjoittivat
SRV projektiyhtiön
puolesta ja Tampereen kaupunki.
Tampere on vähemmistöosakkaana
KOY Tampereen monitoimiareenassa 40
prosentin osuudella. Monitoimiareenan
lainarahoituksen kumppanit ovat
Nordea, Handelsbanken, OP-Tampere ja LähiTapiola Yritysrahoitus.
Mielenkiintoinen kysymys,
kummanko yhtiön kanssa sopimus
allekirjoitettiin, vai kirjoitettiinko molempien?
KOY Tampereen
monitoimiareena vai Tampereen Monitoimiareena Ky?
Jos näin veronmaksajana saa varovasti kysyä, kumpaan yhtiöön Tampere on
menossa vähemmistöosakkaaksi? Molempiinko? Selvitin asian. KOY Tampereen monitoimiareena on yhtiö jossa Tampere on vähemmistöosakkaana?
Tampereen Monitoimiareena Ky on sijoittajien muodostama yhtiö.
Mitä kummaa? Eikö asian pitänyt olla selvä? Päätökset Kansi ja Areena
-hankkeen lopullisesta toteutumisesta on tarkoitus saada aikaan loppuvuonna.
Hanke odottaa vielä valtiotuen ja sopimusten ennakkoehtojen täyttymistä.
Näin hanke etenee
- Areenasta tulee noin 13 000 katsojan Suomen suurin urheilu- ja
tapahtuma-areena.
- Areenan yhteyteen rakennetaan hotelli ja Suomen toinen
kasino.
– Areenalla nähdään myös muita urheilulajeja sekä
konsertti-, messu- ja tapahtumaelämyksiä.
- Varsinaisen
rakennustyön pitäisi
alkaa heti investointipäätöksen varmistuttua?!
- 1. vaiheessa eteläiselle ratapihalle rakennetaan
kansi ja sen
päälle areena, hotelli ja kaksi tornitaloa. 2. vaiheessa rakennetaan
pohjoinen kansi ja kolme tornitaloa.
- Koko hankkeen pitäisi olla valmis vuonna 2024.
******************
.
******************
Euroopan komissiolla ei ole mitään vastaan
monitoimiareenalle myönnettävälle tuelle
Euroopan komissio on
hyväksynyt Tampereen
monitoimiareenalle myönnettävän tuen. Komissio on katsonut, että
monitoimiareenalle myönnettävä tuki on EU-valtiontukimääräysten mukaista.
Kaupungin mukaan komissio totesi, että tuki edesauttaa urheilua ja kulttuuria
eikä haittaa EU:n yhteismarkkinan kilpailua. Areenassa on tarkoitus järjestää urheilu-,
viihde- ja kulttuuritapahtumia.
Maan hallituksen talouspoliittinen
ministerivaliokunta puolsi 31.5.2016 valtion osallistumista Tampereen
monitoimiareenan rakentamisen rahoittamiseen. Valtiontuen ehtona oli, että sille
saadaan Euroopan komission hyväksyntä.
AL kirjoittaa, että Tampereen monitoimiareenan 18 miljoonan euron
valtion tuki on opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) liikuntapaikkojen
rahoitussuunnitelmassa vuosille 2017–2020. Mielenkiintoiseksi menee, koska OKM
ei myöntänyt areenalle tukea vuoden 2017 liikuntapaikka-avustuksissa.
Liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelmaa vuosille 2017–2020, ei löydy ministeriön
sivuilta. Enemmän kuin outoa.
AL 2.8.2017,
rahaa ei ole vielä missään
toiveena on, että lisätalousarviossa sitä myönnettäisiin. "–Tällä hetkellä
monitoimiareenahankkeelle ei ole mistään hyväksyttyä rahoitusta.
Talouspoliittinen ministerivaliokunta on hanketta yksimielisesti puoltanut,
mutta se ei ole päätös vaan lausunto, toteaa nuoriso- ja liikuntapolitiikan
osaston ylijohtaja Esko Ranto opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Lisätalousarvio tulee eduskunnan
käsittelyyn lokakuussa. Sen yhteydessä eduskunta päättää rahoituksen
osoittamisesta monitoimiareenalle. Päätöksen pohjana on opetus- ja
kulttuuriministeriön esitys, jonka sisältö muotoillaan Eurooppa-, urheilu- ja
kulttuuriministeri Sampo Terhon (uv) kanssa elokuun aikana." Valtion
liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelmassa vuosille 2017-2020, Tampereen
monitoimiareenaan on osoitettu vuonna 2018 1 milj. euroa ja 2019 3 milj. euroa.
******************
Valitukset nurin KHO:ssa
Korkein hallinto-oikeus antoi Kansi ja areena -hanketta koskeviin
valituksiin päätöksensä. Niin KHO kuin
myös Hämeenlinnan HaO jättivät valitukset tutkimatta ja hylkäsivät ne
hankintalain (2007)102 § perusteella, koska hanke niiden mielestä
kokonaisuudessaan kuului markkinaoikeuden piiriin. AL revitteli kovasti 1.7.2017
"Viimeisetkin valitukset hylättiin".
AL:n jutussa oli mainittu nimeni. Lähetin lehteen oheisen
kirjoituksen asian selventämiseksi. Katsotaan,
julkaiseeko? Ei sillä ole väliä. Nyt on mahdollisuus valittaa Euroopan
tuomioistuimeen Suomen lainsäädännöstä, joka mahdollistaa korruption. Onko KHO
ja Hämeenlinnan HaO toimineet riippumattomasti, sitä voi miettiä?
Oikeuskanslerin virastoa saattaisi kiinnostaa, miten osapuolet ovat kyselyillään
vaikuttaneet oikeuden päätökseen.
Aamulehden jutussa toimittaja Annu Laine
kirjoitti "Yli-Rajala kertoo, että KHO:n päätöstä oli osattu jo odottaa.
Hankkeen osapuolet olivat kyselleet
asiaa jo aiemmin korkeimmasta hallinto-oikeudesta, joka on luvannut
päätöksen "kevään korvalla"".
Annu Laineelle taisi käydä lapsus tuon
kirjoittaessaan. Siinä kerrotaan selkeästi, että hankkeen osapuolet ovat
pyrkineet vaikuttamaan oikeuden päätökseen. Perustuslain 3.3. mukaan
tuomioistuimet ovat riippumattomia.
Taisi
käydä isompi kala pyydykseen kuin osasin odottaakaan.
----------
Kansi ja areena
-valitukset
AL
julkaisi kirjoitukseni Kansi ja areenan valituksista 9.7.2017 aikatavalla
lyhennettynä.
Kommentti AL 1.7.2017
artikkeliin ”Viimeisetkin valitukset hylättiin”. Koska nimeni on mainittu
artikkelin yhteydessä, korjaan virheellisen tiedon. En ole ollut valtuutettu,
varavaltuutettuna vain.
Muutama sana itse
pääasiasta. Korkein hallinto-oikeus antoi päätöksensä 30.6.2017. Niin KHO kuin
myös Hämeenlinnan HaO jättivät valitukset tutkimatta ja hylkäsivät ne
hankintalain (2007)102 § perusteella, koska hanke niiden mielestä
kokonaisuudessaan kuului markkinaoikeuden piiriin.
Suomessa on viimeaikoina
puhuttu paljon korruptiosta ja rakenteellisesta korruptiosta. Eduskunnan
säätämällä hankintalain (2007) 85 ja 102 § ”tarkoituksenmukaisella”
soveltamisella mahdollistetaan taloudelliset väärinkäytökset ja kähminnät, ts .
korruption. Hankintaa koskevasta asiasta voi valittaa vain se, jota asia koskee,
siis on mukana tarjouskilpailussa. Kuntalainen ei voi valittaa, ellei ole
osallinen.
Valituksessa oli kysymys
laajemmasta asiasta kuin vain Kansi ja areena -hankkeesta. Hanke tarjosi pohjan
valituksen tekemiselle ja oikeuden päätökselle sen selvittämiseksi, että onko
lainsäädäntö tältä osin ihan kohdallaan. Halusin nähdä, miten kaupunki
perustelee oikeudelle kansi ja areenahankkeen ja minkä kannan oikeudet ottavat.
Perusteita oli olemassa myös toisenlaiseen ratkaisuun.
Olen tyytyväinen
lopputulokseen, meni suunnitelman mukaan. Oikeusasteet ovat vahvistaneet, että
laki voi mahdollistaa korruption. Tässä tapauksessa tutkimatta jäivät;
asiakirjojen aiheeton salaaminen, virka-aseman väärinkäyttö, tarjouksien
tekijöille salaamispyyntö asiakirjojen salaamiseksi, perusteeton
salausmenettely, esteellisyydet, virheelliset tiedot päätöksenteon pohjana,
kunnan osallistuminen riskisijoitukseen,... Oikeus on puhunut. Voi olla, että
jää vahva epäilys siitä, ettei kaikki mennyt ihan putkeen.
Kaupunki vakuuttaa
olevansa tasaveroinen sijoittaja. Miten sen nyt ottaa. Kaupunki ei ole
tasaveroinen sijoittaja 40 %:n osuudella. Lopun 60 % omistaa perustettava
kommandiittiyhtiö, Arena LP, jossa osakkaina ovat SRV, OP-Pohjola ja
LähiTapiola. Tasajaon mukaan 20 % kukin.
------------------
Perustuslaissa, 3 §, sanotaan, että tuomioistuinten pitää olla riippumattomia.
Tämän tapauksen yhteydessä tuli selkeästi näkyviin se, että Tampereen kaupunki
pystyi ohjailemaan kumpaakin oikeusastetta. Valitettavasti. Tässäkin
tapauksessa, omakohtaisesti
olen kokenut, että näin ei ole. Niin hallinto-oikeus kuin KHO antavat kuntien
lausunnoille isomman painoarvon kuin valittajille. Vaikka käsittelyssä pitäisi
ottaa huomioon tasapuolisesti puolesta ja vastaan esitetyt seikat, niin
valittajalta kuin valituksen kohteena olevaltakin, niin näin ei tapahdu.
Hallinto-oikeudet, jos ne näkevät että kunta on menetellyt virheellisesti ja
rikkonut lakia, oikeudet pyrkivät kaikin keinoin kääntämään asian kunnan eduksi.
Jo ne eivät muuhun voi vedota niin siihen, että joku valituksen osa on saanut
lainvoiman, ei kuulu toimivaltaan ja jätetään kokonaan huomioimatta.
Lähetin Aamulehteen alla olevan kommentin. Katsotaan, julkaiseeko? Ei sillä ole
väliä. Nyt on mahdollisuus valittaa Euroopan tuomioistuimeen Suomen
lainsäädännöstä, joka mahdollistaa korruption. Onko KHO ja Hämeenlinnan HaO
toimineet riippumattomasti, sitä voi miettiä? Oikeuskanslerin virastoa saattaisi
kiinnostaa, miten osapuolet ovat kyselyillään vaikuttaneet oikeuden päätökseen.
Isommista asioista on kysymys kuin pelkästään Tampereen Kansi ja areena
-hankkeesta.
******************
Kysyntää ja pohdiskelua
Aamulehden päätoimittaja Jouko Jokinen kirjoittaa
28.5.2017
kronikassaan, että Tampereen areenalle on kysyntää. Monilta kohdin voi olla
samaa mieltä, mutta kuitenkin Jokisen kirjoituksesta paistaa enemmän toiveet
kuin asiaan liittyvät realiteetit.
Tosiasia on, että muutama massatapahtuma ei pysty pitämään
areenaa kannattavana. Tämä on nähty mm. Helsingissä ja Turussa. Taidetaan
täälläkin luottaa loppupeleissä ulkomaalaisiin sijoittajiin.
Kronikkansa lopussa, aivan oikein, Jokinen sivaltaa asian
ympärillä käydystä salailusta, niin päätöksen valmistelun kuin myös
päätöksenteon yhteydessä. Aamulehti kirjoitti vuosi sitten päätöksenteosta,
joka pidettiin suljettujen ovien takana. Näyttää siltä, että ihan suotta.
******************
Tampereelle jääkiekon MM-kisat 2022
Tampere, yhdessä Helsingin kanssa isännöi kisoja uudessa
monitoimiareenassa, joka valmistuu nykyisten suunnitelmien mukaan vuoden 2020
lopussa. Rakentamisen on määrä alkaa kuluvan vuoden 2017 syksyllä. (AL 19.5.2017)
Jääkiekkoliiton tiedotteen mukaan Tampere toimii kisojen
pääpelipaikkana. Suomi (Tampere ja Helsinki) hävisi yhden äänen erolla IIHF:n
äänestyksen vuoden 2021 kisojen järjestämisestä.
Areenan paikkamäärä on n. 13000 katsojaa. Kuinka usein paikat
ovat täynnä muulloinkin kuin vain kisojen aikaan, se jää nähtäväksi.
Toivottavasti täyttyvät.
******************
Areenayhtiön osakassopimus hyväksyttiin
Tampereen kaupunginhallitus hyväksyi 15.5.2017 Areenayhtiön
osakassopimuksen. Areenayhtiön osakepääoma on 10 milj. euroa. Tampere sijoittaa
4,0 milj. euroa siten, että kaupungin omistusosuus on 40 %. Osakepääoman 60 %
omistaa perustettava kommandiittiyhtiö, Arena LP, jossa osakkaina ovat SRV,
OP-Pohjola ja LähiTapiola. Onko jako 20 % kukin, vai jotain muuta, selviää
aikanaan.
Tuo kommandiittiyhtiömalli on mlelenkiintoinen.
Wikipediasta löytyi seuraava; "Kommandiittiyhtiötä voidaan käyttää
kiinteistörahastojen rakenteena. Vaikka ky-yhtiörakennetta ei ole tarkoitettu
alun pitäen kiinteistörahastojen rakenteeksi, se valitaan veroedullisin
perustein. Näiden rahastojen kautta kaikki institutionaaliset sijoittajat voivat
käyttää velkavipua hyväkseen,
mikä on lainsäädännön mukaan suorissa kiinteistösijoituksissa mahdotonta."
Areenayhtiölle myönnetään 22,0 milj. euron laina, joka myönnetään
muita sijoittajia edustavan kommandiittiyhtiön kanssa yhtäläisellä velkakirjalla
ja jonka etusijajärjestys konkurssissa on pankkilainoja heikompi. Kaupungin
omistamat Areenayhtiön osakkeet pantataan yhtiölle myönnettävien pankkilainojen
vakuudeksi.
Konsernijohtaja oikeutetaan päättämään osakassopimuksen
liitteiden hyväksymisestä sekä sopimusten, sijoitusten ja antolainojen
yksityiskohdista sekä allekirjoittamaan kaupungin omistukseen tulevien
osakkeiden panttaussitoumuksen.
Hankkeessa syntyneet kustannukset korvataan jakamalla ne
Areenayhtiön osakkaiden kesken tavoiteltujen omistusosuuksien suhteessa siinä
tapauksessa, että hanketta ei toteuteta.
Päätöksentekoon osallistuivat:
-
Ikonen
Anna-Kaisa - puheenjohtaja
- Aleksovski Atanas - 1. varapuheenjohtaja
- Mustakallio Jaakko - 2. varapuheenjohtaja
- Jäntti Aleksi
- Rantaviita-Tiainen Anna-Kaarina
- Kivistö Anneli
- Sirén Elina
- Sasi Ilkka
- Sirniö Ilpo
- Virtanen Sirkkaliisa
- Siuro Petri - varajäsen
- Silvennoinen Seppo - varajäsen
******************